Brysseliin on myös oikeaa halukkuutta |
Keski-Pohjanmaan pääkirjoituksessa (KP 20.4.) valitettiin ykkösrivin poliitikkojen puuttumista eurovaaliehdokkaiden joukosta. Kirjoituksessa todettiin, että nyt ehdolla on suuri määrä nuorehkoja uransa alussa olevia ihmisiä jotka hakevat vaaleista tunnettuutta kotimaan vaaleja varten. Toteamus pitää varmasti joidenkin kohdalla paikkansa, mutta olen itse ainakin pistänyt merkille keskustellessani useiden eri puolueiden ehdokkaiden kanssa, että on myös olemassa kasvava määrä uusia ehdokkaita, jotka tähtäävät nimenomaan Eurooppa-tason vaikuttamiseen.
Kyseessä on valtava muutos paitsi Suomessa, niin myös koko Euroopassa. Ensinnäkin Euroopan parlamentin valta on hissukseen kasvanut ja jos Lissabonin sopimus astuu voimaan, se tulee olemaan merkitykseltään lähes tasoissa jäsenmaiden ministereiden muodostaman ministerineuvoston kanssa. Samaan aikaan parlamentin sisäinen työskentelytapa takaa ahkerille yksittäisille Euroopan parlamentin jäsenille (mep) huomattavasti suurempaa vaikutusvaltaa kuin esimerkiksi kotoisessa eduskunnassamme istuville kansanedustajille. Siinä missä Suomen eduskunnassa lakialoitteet tulevat ministeriöistä monisatasivuisine selvityksineen, joihin valiokunnissa yritetään saada aikaan pieniä muutoksia hallitus vastaan oppositio -asetelman puitteissa, lähdetään Euroopan parlamentissa muodostamaan valiokunnan omaa kantaa puhtaalta pöydältä yksittäisen, valiokunnan valitseman mepin johdolla. Tähän todellisten vaikutusmahdollisuuksien olemassaoloon ollaan näissä vaaleissa heräämässä ja se osaltaan on varmasti innostanut useita tuoreita kasvoja ehdolle.
Toinen huomioitava asia on nuoremmissa ikäluokissa jo tapahtunut tai ainakin kovaa vauhtia menossa oleva muutos asenteiden tasolla. Itse kuulun ikäluokkaan, joka on elänyt puolet elämästään ja koko aikuisikänsä EU-Suomessa. Väitän, että tämä EU:n ”itsestäänselvyys” auttaa näkemään Suomen pikemminkin luonnollisena osana Eurooppaa kuin siitä erillisenä saarena. Samalla EU-tason vaikuttaminen näyttäytyy erottamattomaksi osaksi Suomen asioiden hoitamista. En tietenkään voi puhua kaikkien nuorten ehdokkaiden puolesta, mutta tiedän, että useat meistä eivät hae eurovaaleista kannatusta eduskuntaan pääsemiseksi tai haaveile pikaväylästä ministeriyteen vaan haluavat nimenomaan tuoda suomalaista näkökulmaa EU:n päätöksentekoon. Ja tästä näkökulmasta uuden sukupolven vaikuttajien esiinnousu on erittäin tervetullut ilmiö, sillä Euroopan parlamentissa ei nousta päätöksentekijäksi pelkillä kotimaan saavutuksilla. Paljon tärkeämpää on ahkeruus ja kyky herättää luottamusta parlamentin kollegojen joukossa.
Juha Iso-Aho
eurovaaliehdokas (kesk.)
Kokkola/Ullava
Kirjoitus on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 22.4.2009
Kirjoitus on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 22.4.2009
Viimeksi muokattu: Apr 24 2009, 10:25 AM
TakaisinKommentit
Lisää kommentti