Mikä on EU:n tarkoitus? Onko se opettaa meille tyhmille suomalaisille oikein elämisen salat vai toimia areenana suomalaisten ja muiden maiden ihmisten yhteistyölle? Minä uskon jälkimmäiseen.

 

Euroopan unioni on parhaimmillaan kamppaillessaan suurien ongelmien kanssa. Ilmastonmuutos, talouskriisi, ikääntyminen ja demokratian taantuminen ovat koko Eurooppaa ja maailmaa koskettavia ongelmia joihin ratkaisua on haettava EU:n tarjoamien leveämpien hartioiden voimin. Viisi miljoonaa suomalaista ei vielä paljon paina koko maailman mittakaavassa, mutta EU:n 500 miljoonaa asukasta onkin jo kokonaan toinen juttu.

 

Tänä päivänä ei sisäänpäin kääntyminen ole enää mahdollista. Meidän kaikkien hyvinvointi riippuu siitä, kuinka hyvin saamme suomalaisia tuotteita maailmalle myytyä ja toisaalta siitä, kuinka hyvin osaamme Suomessa ja maailmalla keksittyjä uusia ajatuksia ja keksintöjä omaksua niin kaupan kuin muunkin elämän alueella.

 

Euroopan unioni on minulle ennen kaikkea työkalu, instrumentti jota oikein käyttämällä suomalaiset pystyvät vaikuttamaan koko maailman asioihin. Parhaimmillaan EU siis tarjoaa suomalaisille yrityksille suuremmat markkinat, antaen meille lisää työtä. Samalla EU pystyy myös rajoittamaan globalisaation huonoja puolia - laittamaan rajoja keinottelulle ja poistamaan työntekijöiden oikeuksien polkemisen. Tässä työssä EU on edistynyt hyvin.

 

Huonoimmillaan EU voi kuitenkin sortua pikkuasioiden kanssa näpertelyyn. Halutaan Brysselistä käsin puuttua asioihin joilla ei koko Euroopan tasolla ole mitään merkitystä. Tällaisistakin asioista löytyy paljon esimerkkejä.

 

 

1. Euroopan parlamentin jäsenenä haluan nostaa läheisyysperiaatteen unionin kantavaksi johtotähdeksi. Brysselissä on puututtava vain koko Eurooppaa koskeviin asioihin. Muutoin on päätöksenteko jätettävä jäsenvaltioille itselleen. Kyllä ihmiset itse tietävät, mikä heille itselleen on kulloinkin parasta.

 

2. EU:n on myös otettava itselleen johtovastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eivät siihen muutkaan kykene. Meidän on saatava koko maailma mukaan yhteisiin ilmastotalkoisiin. Tätä silmällä pitäen unionin tasolla on valmistauduttava 30 % päästöleikkauksiin vuoteen 2020 mennessä. Muutoin ei EU:lla ole uskottavuutta neuvotteluissa kehittyvien maiden kanssa.

 

3. Tulevien talouskriisien ehkäisemiseksi EU:n on toimittava maailmanlaajuisten rajoitusten voimaansaattamiseksi valuutta- ja finanssikeinottelun ehkäisemiseksi. Nykyisenkaltainen kriisi ei saa koskaan enää toistua.

 

4. EU:n on otettava kansalaistensa ääni paremmin kuuluviin päätöksenteossaan. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin roolia EU:n päätöksenteossa on vahvistettava. Komission aloitemonopoli on purettava ja kansalaisaloitteet on tuotava parlamentin käsiteltäviksi. Lisäksi parlamentilla on oltava mahdollisuus erottaa koko komission ohella myös sen yksittäisiä jäseniä.

 

5. Ikääntyminen on koko Euroopan laajuinen ongelma ja Suomi tulee tuntemaan sen vaikutukset ensimmäisten joukossa. Tarvitsemme syntyvyyden lisäämisen ohella enemmän maahanmuuttajia jotta pystymme pitämään huolta vanhuksistamme myös tulevaisuudessa. Koska EU:n alueella on voimassa ihmisten vapaa liikkuvuus, on vain loogista, että asetamme EU:n laajuiset yhteiset kriteerit työperäiselle maahanmuutolle.