Eurovaalit pidetään 7.6.2009 ja siinä valitaan 13 suomalaista edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ennakkoäänestys toimitetaan 27.5.-2.6. Vaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä eli jokainen voi äänestää ketä tahansa ehdokasta asuinpaikastaan huolimatta.

Euroopan unioni on 27 valtion yhteenliittymä, joka pyrkii edistämään jäsenmaidensa yhteisiä tavoitteita niin Euroopassa kuin koko maailmankin tasolla. Päätöksenteossaan EU on jakautunut neljään eri elimeen; Eurooppa-neuvostoon, ministerineuvostoon, Euroopan komissioon ja Euroopan parlamenttiin.


Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto = EU:n huippukokous. Siellä jäsenmaiden päämiehet vetävät EU:n kehittämisen suuret linjat ja käsittelevät tärkeitä ajankohtaisia asioita. Viime syksynä Eurooppa-neuvosto käsitteli esimerkiksi Lissabonin sopimuksen kohtaloa Irlannin kielteisen kansanäänestyksen jälkeen ja kansainvälistä talouskriisiä sekä EU:n toimia sen vaikutusten lieventämiseksi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimii koko EU:n puheenjohtajana kulloinkin toimiva jäsenmaa. Puheenjohtajuudet kiertävät puolivuosittain ja Suomella oli puheenjohtajuus viimeksi vuonna 2006. Lissabonin sopimus muuttaisi voimaantullessaan Eurooppa-neuvoston toimintaa siten, että puolivuosittain vaihtuvien puheenjohtajuuksien sijaan sille valittaisiin pysyvä puheenjohtaja kahden ja puolen vuoden kaudeksi. Tästä tehtävästä puhutaan epävirallisesti myös EU:n presidentin nimellä.

Lisätietoja Eurooppa-neuvoston toiminnasta löydät esimerkiksi osoitteesta http://europa.eu/european-council


Ministerineuvosto

Viralliselta nimeltään Euroopan unionin neuvosto. Ministerineuvostossa kokoontuvat jäsenmaiden eri alojen ministerit päättämään oman alansa direktiiveistä. Esimerkiksi ulkoministerit kokoontuvat päättämään unionin ulkosuhteista, maatalousministerit maatalouspolitiikasta jne. Ministerineuvostoissa päätökset tehdään useimmiten äänestämällä ja käytössä olevat äänimäärät riippuvat löyhästi jäsenmaiden asukasluvusta vaihdellen Maltan kolmesta äänestä Saksan, Iso-Britannian, Ranskan ja Italian 29 ääneen.

Useimmiten päätöksen läpimeno vaatii taakseen 74 % kaikista äänistä mutta esimerkiksi ulkoasiainneuvostossa päätökset tulee tavallisimmin tehdä yksimielisesti. Ministerineuvosto käyttää valtaansa kaikkiin unionin toimialoihin lukuun ottamatta Eurooppa-neuvostolle kuuluvia toimialoja. Lissabonin sopimus muuttaisi voimaan astuessaan tilannetta siten, että monet nyt pelkästään ministerineuvoston päätäntävallassa olevat asiat tulisivat päätettäväksi yhdessä ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin kesken (tätä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi). Samoin Lissabonin sopimuksella perustettaisiin uusi Euroopan unionin ulkoasioiden korkean edustajan tehtävä. Tämä myös EU:n ulkoministeriksi kutsuttu henkilö toimisi unionin ulkopolitiikan kasvoina, johtaisi ulkoasiainneuvoston kokouksia ja lisäksi toimisi Euroopan komissiossa ulkoasioiden komissaarina sekä yhtenä komission varapuheenjohtajista.

Lisätietietoa ministerineuvoston toiminnasta löydät esimerkiksi osoitteesta http://www.consilium.europa.eu/


Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentissa on nykyisin 785 jäsentä ja kesäkuun vaalien jälkeen määrä supistetaan 736:een edustajaan. Edustajien määrä maittain vaihtelee Maltan viiden ja Saksan 99 edustajan välillä. Euroopan parlamentti on ainoa EU:n elin, jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla ja näin ollen sen tarkoituksena on edustaa unionin kansalaisten ääntä Euroopan unionin päätöksenteossa.

Euroopan parlamentti käyttää valtaa esimerkiksi Euroopan sisämarkkinoita, kuluttajien oikeuksia, ympäristön suojelua ja vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa. Näissä asioissa parlamentti tekee päätöksiä uusista säädöksistä ja direktiiveistä yhdessä ministerineuvoston kanssa (tätä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi). Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston on molempien äänestettävä uuden direktiivin puolesta jotta se astuu voimaan.

Mikäli Lissabonin sopimus astuu aikanaan voimaan, lisää se merkittävästi yhteispäätösmenettelyn piirissä olevia politiikkasektoreita. Muun muassa laillinen maahanmuutto, poliisiyhteistyö ja maatalouspolitiikka siirtyvät päätettäväksi yhdessä Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston kesken.

Lisätietoa Euroopan parlamentista saa esimerkiksi sivuilta http://www.europarl.europa.eu

Euroopan komissio

Euroopan komissio toimii unionin lainsäädännön valmistelijatahona ja kaikkien sen jäsenten tulee toiminnassaan ajaa koko unionin etua yksittäisten jäsenmaiden etujen sijaan. Komissiolla on EU:ssa aloitemonopoli, eli mikään muu unionin elin ei voi tehdä lainsäädäntöaloitetta esimerkiksi Euroopan parlamentille tai ministerineuvostolle.

Komissio koostuu nykyisellään 27 komissaarista, yksi jokaisesta jäsenmaasta. Komissaareja ehdottavat tehtävään jäsenmaiden hallitukset, mutta sen on nautittava Euroopan parlamentin luottamusta. Tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti voi halutessaan erottaa komission, mutta erottamisvalta koskee kuitenkin vain koko komissiota. Sen sijaan yksittäisiä komissaareja Euroopan parlamentilla ei ole valtaa erottaa.

Lisätietoja komissiosta löydät esimerkiksi osoitteesta http://ec.europa.eu/index_fi.htm